Rakas mummini kuoli elokuussa. Käydessämme hänen tavaroitaan läpi, kysyin sukulaisiltani, saisinko pelastaa mummin vanhan kirjahyllyn. Hylly on ostettu joskus 60-luvulla. Sukulaiseni olivat sitä mieltä, että he eivät halua ottaa hyllyä, vaikka siitä heille maksettaisi. Niinpä tämä muutti täydessä yhteisymmärryksessä meille. Minusta se on aivan ihana, vaikka sukulaisille kauhistus :) Makuja on monia!
Halusin vähän tuunata hyllyn ilmettä, joten viime talvena ostamani tapetti pääsi vihdoin käyttöön.
Pelastin mummolastani myös ihanan vaaleansinisen puutuolin, jonka äiti muisteli joskus vuosikymmeniä sitten hankkineen. Tuolille löytyi kaveri enoni vintiltä. Enon vintti on oikea aarreaitta, jonka läpikäymisessä minulla on vielä paljon tekemistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti