maanantai 28. tammikuuta 2013

Sarvis muovia vuodesta 1921

Lapsuuteni lämpimiin kesämuistoihin kuuluu ehdottomasti punaiset muoviastiat. Niistä syötiin mummolan rannalla lettuja ja mansikkamaitoa. Punaiseen kannuun kävin iltaisin hakemassa kaivosta jääkylmää vettä ennen aitan sängylle käpertymistä...

Lettuastiasto oli Kaj Franckin Sarvikselle suunnittelema Pitopöytä-astiasto, joka tuli valmistukseen vuonna 1978 ja punainen kannu Tauno Tarnan suunnittelemaa Katrilli-sarjaa. Mökin rantasaunasta taas löytyy vieläkin kirkkaan oranssi Sarviksen kylpyamme, jossa nyt myös minun lapseni pulikoivat. Kylpyammeet tulivat Sarviksen valikoimiin 1950-luvulla.

Sarviksen sanotaan olevan tulevaisuuden antiikkia, mutta onneksi kirpputoreilla voi löytää hyväkuntoisia astioita ja muita käyttöesineitä vielä hyvinkin edullisesti. Kaikki eivät näe samaa kauneutta näissä kuin minä. Muoviastiat koetaan myös usein halvoiksi ja tyylittömiksi, mutta minusta Sarviksen astioilla voi luoda tunnelmaa niin arkeen kuin juhlaan.

Meille on kertynyt värikästä muovia kaappeihin jo vähän liikaakin. Nykyään poimin kirpputoreilta vain virheettömät ja edullisimmat kappaleet, jos ne ovat myös miellyttävän värisiä. Oman Sarviskokoelmani ensimmäinen keltainen astia löytyi muutama vuosi sitten Valtterin itsepalvelukirppikseltä (jota ei enää ole) neljällä eurolla. Se on siitä asti ollut minulla ahkerassa käytössä niin hedelmäkulhona kuin salaattiastiana:


Sarviksen historiasta kertovasta kirjasta luin, että ensimmäiset muoviesineet saapuivat Suomeen jo 1800-luvun lopulla. Esineet olivat käyttöesineitä kuten nappeja, solkia, kampoja ja käsityövälineitä. Suomen ensimmäinen muovitehdas Sarvis aloitti tuotantonsa Tampereella joulukuussa 1921 ja ensimmäiset tuotteet tulivat kauppoihin helmikuussa 1922. Tuotteet olivat lähinnä nappeja ja kampoja. Myöhemmin tuotevalikoima kasvoi valtavaksi ja Sarvis valmistikin tuotteita aina napeista Valtion lentokoneiden jarrukenkiin. 1950-luvulla muovin käyttö kotitaloustuotteissa yleistyi. Sarviksen tuotannosta tutuimpia ovat varmaankin juuri astiat ja muut kodin taloustavarat. Klassikkotuote Ahkio pulkka on myös monelle lapsuudesta tuttu.

Yksi keittiösarjoista oli Tauno Tarnan suunnittelema Katrilli-astiasto, jonka tuotanto aloitettiin vuonna 1969. Sarjan myyntivaltteja oli sen pinottavuus, sillä esimerkiksi lautaset sopivat kulhojen kansiksi. Katrilli-astioita alettiin markkinoida myös retkeilytarkoitukseen. Moni varmaan onkin juonut lapsuutensa eväsmehut juuri Sarviksen värikkäistä katrillimukeista!

Sarvis-kirja on mielenkiintoinen katsaus suomalaisen muovitehtaan historiaan ja sitä lukiessa vasta ymmärsin, kuinka laajaa tuotanto on ollut. En ole aikaisemmin tullut ajatelleeksi, että soutuvene tai muovituoli allani voi myös olla Sarviksen tuotantoa. Sarviksen toiminta lakkautettiin Tampereella 1990-luvun taitteessa.

Kaappeja siivotessani pinosin keittiön pöydälle vuosien varrella kirpputoreilta mukaan tarttuneet värikkäät muoviastiat. Kaikki eivät ole Sarviksen tuotantoa, suurin osa kuitenkin on. Näitä meillä käytetään niin arkikattauksessa kuin juhlissakin:



Lopuksi vielä kuva astiakaapin hallitusta kaaoksesta:


torstai 17. tammikuuta 2013

Kirppuja

Kotiäidin arki on kiireinen, eikä omaa aikaa ole tällä hetkellä liikaa. Univelkaa kertyy koko ajan enemmän. Öisin aina lohdutan itseäni, että tuskin olen ainoa äiti maailmassa, joka vauvan kanssa valvoo. Kirpputorien kiertely on vähentynyt huomattavasti, mutta välillä ehdin pikaisesti niillä poikkeamaan vaikka neuvolareissun yhteydessä.

Tämä Plaston kirppupeli tarttui mukaani Sturenkadun Samariashopista kahdella eurolla. Taapero on kirppujen hyppäyttämisessä aika taitava. Itse pidin pienenä tästä myös:


Samariashopista löytyi nämä kaverit vauvalle 0,20 e kappale:


Puuleluissa on aina sitä jotakin. Leppäkerttu maksoi myös 0,20 e Samariassa:


Aikaisemmin sain Rynttyliisan blogissa tunnustuksen, mutta en taida taaskaan ehtiä mitään tunnustamaan. Lupasin kuitenkin, että suosittelen kivoja blogeja jatkossa. No niitähän on pilvin pimein ja harmittaa, että aikaa on liian vähän niihin kunnolla perehtyä. Tällä kertaa suosittelen Pupuleipomo blogia. Todella mielenkiintoisia juttuja aiheista, joihin ei joka blogissa törmää! Kannattaa tutustua, en paljasta enempää.

tiistai 8. tammikuuta 2013

Retrokankaita lapsille

Olen joitain vuosia sitten hurahtanut retrokankaisiin, erityisesti 70-luvun lapsille suunniteltuihin kuoseihin. Niiden tunnelmassa on usein jotain ainutlaatuista, mitä ei monesti uusissa kankaissa löydy muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Kirpputoreilta on vaikea löytää nykyään hyviä lasten retrokankaita ja olenkin ostellut hienoimmat lähinnä nettikirpputoreilta ja huutonetistä.

Minua harmittaa, että tiedän liian vähän näiden alkuperästä. Siksi toivonkin, että jos olette tietoisia esimerkiksi näiden kankaiden historiasta, niin kuulen siitä mielelläni. Haluaisin tietää suunnittelijan, valmistajan ja kuosin nimen,sekä milloin ja missä kangasta on myyty. Sekin tieto kiinnostaa, jos jollain on omassa lapsuudessaan ollut näitä vaikka lastenhuoneessa. Kuvasin osan kokoelmastani ja toivon kangastietäjien vastauksia!

Ensimmäisenä on viimeisin hankintani ihana oranssipohjainen "ammatit" kangas:


Myyräkankaassa on suomenkielinen teksti. Tätä on myyty ainakin Anttilassa 70-luvulla ja väreinä on ollut myös punainen ja vihreä:


Nukkumatti on myös ollut Anttilassa myynnissä joskus 70-luvulla. Tätä on tehty ainakin sinipohjaisena ja muistaakseni ruskeana:


Mollamaija kangas on ehkä ruotsalaista tai tanskalaista alkuperää:


Ja tämä kaupunkikuosinen on ilmeisesti Ikean vanhoista kangasmallistoista:


Viidakkokankaan alkuperä kiinnostaa kovasti. Tiedän että tätä löytyy myös puna- ja sinipohjaisena sekä lasten täkkeinä:


Nämä pupukankaat ovat veikkaukseni mukaan ruotsalaista alkuperää:



Sammakoita on valmistettu myös ainakin vihreällä ja keltaisella pohjalla:


Tämä sienikuosi on yksi lempikankaistani. Tätä on valmistettu myös ruskealla pohjalla:


Tätä nukkumattikangasta on valmistettu ainakin sinisenä, vihreänä, ruskeana ja muistaakseni valkoisenakin:


Ja vielä muutama täysin mysteeri:





 

Lopuksi kiitän Rynttyliisaa tunnustuksesta! Lämmin kiitos ja pahoitteluni, että en vieläkään saa aikaiseksi tunnustaa mitään.. Lupaan jatkossa ainakin suositella monia ihania blogeja muille!

torstai 3. tammikuuta 2013

Vauva retroilee

Lapsilukuni alkaa olla täynnä, joten nyt täytyy vielä tämän uuden tulokkaan kanssa nauttia näistä retroista vauvan vaatteista. Erityisesti pidän värikkäistä froteevaatteista, joita mm Tutta on tehnyt:


Sitteri on kanssa retromallia. Hankin tämän viime keväänä facebookin Rättei, lumpui ja retroi -ryhmästä, jota myös lumppu-ryhmäksi kutsutaan. Suosittelen ryhmää kaikille retron ystäville! Ryhmä keskittyy lähinnä 60-70-luvun tavaroihin. Tämän sitterin on yksi "lumpuista" verhoillut vanhalla ja erittäin suositulla pupukankaalla. Pupukankaasta joutuu maksamaan hirveitä hintoja nettikirpputoreilla. Meidän vauva on vielä vähän pieni tähän sitteriin:


Ja eilen saapui huutonetistä ostamani kankaat. Nämä ovat niin kauniita! Kankaita on isot palat, joten näistä riittää useampaan projektiin. Suunnitelmissa on toisesta ommella hoitolaukku lasten tavaroille. Kun vaan löytäisin ensin sopivan kaavan. Vaikeinta on alkaa silppuamaan näitä...




tiistai 1. tammikuuta 2013

Anna romun kiertää

Joulupukki toi viime viikolla paljon luettavaa. Sain mm Rebecca Proctorin Anna Romun kiertää kirjan ja uusimman Hus&Hem Retro lehden. Lehti on ruotsinkielinen, mutta huonosta kielitaidostani huolimatta erittäin mielenkiintoinen:


Anna romun kiertää kirjassa on 50 ohjetta luovaan sisustamiseen kierrätysmateriaaleista. Inspiroiduin kirjan ideasta ommella muovikasseille säilytyspussin. Kirjan ohje oli monimutkaisempi, mutta toteutin idean ihan vaan ompelemalla perinteisen kangaspussin. Olenkin jo pitkään tuskaillut roskakaapin muovipussipaisumusta, vaikka kuinka mukamas yritämme käyttää kestokasseja kauppareissuilla. Ehkä nyt pussit pysyvät paremmassa järjestyksessä. Tässä ompelemassani pussissa kaikki materiaalit ovat kierrätettyjä ompelulankaa myöten. Olenkin jo aiemmin todennut, että kirpputorit ovat täynnä materiaaleja askarteluun ja ompeluun!


Kävimme viikonloppuna koko perheen voimin pienellä kirpputorireissulla. Nyt on pieni vauvakin sitten tuotu ensimmäistä kertaa äidin harrastuksen pariin. Kyläsaaren kierrätyskeskuksesta löysin lapsuudesta tutun ompelurasian. Mummollani oli tällainen. Hän säilytti siinä nappeja, joita minä mielelläni tutkin ja järjestelin.  Rasia maksoi 8 euroa, mutta raaskin kuitenkin ostaa sen, kun se toi niin mukavia muistoja mieleen:


Jade kirpputorilla (Aleksis Kivenkatu 30, 00510 Helsinki) kävin pitkästä aikaa. Siellä olisi ollut vaikka mitä mieluisaa, mutta mukaani lähti vain nämä kaksi ihanaa kukkakuppia euron kappale hintaan:


Minulla on ongelma näiden kuppien suhteen. En voi vastustaa söpöjä kuppeja, mutta tila alkaa loppua!


Uusi vuosi vaihtui meillä rauhallisesti. Kyläiltiin kaveripariskunnan luona ja nukutettiin itkevää vauvaa yhteen saakka yöllä. Elämä on nyt aika hektistä näiden pienten kanssa. Mutta ihanaa, että avopuoliso mahdollistaa minulle välillä pienen hetken ompelulle tai blogin päivittämisellä. Omat hetket auttaa jaksamaan väsymyksen keskellä.