tiistai 25. joulukuuta 2012

Joulutunnelmaa

Lastenhuone sai oman kuusen:



Mummon leipoma piparkakkutalo ja vaarin ostama rekkakalenteri koristavat lastenhuoneen joulupöytää:


Meidän olohuoneen joulukuusi on koristeltu itsetehdyillä joulukoristeilla ja kirpputoreilta ostetuilla joulupalloilla sekä kaupan karkkikepeillä. Kuusesta on todella vaikea ottaa hyvää kuvaa ja se onkin paljon värikkäämpi ilmestys luonnossa:

 

Itsetehty ovikoriste:


Joulupukki toi todella mieluisia lahjoja. Ompelin pukille retrokankaista kaksi lahjasäkkiä:


Äitini neulomat neuletakki vauvalle ja siililapaset molemmille lapsille ovat ihan mielettömän ihanat. Tämän taidon haluan oppia vielä, mutta tarvitsen hieman kärsivällisyyskoulutusta ensin.


Taapero sai keittiöönsä leikkihellan, josta hän heti totesi, että ei tää toimi, kun ei tullut uuniin valoa niinkuin oikeassa uunissa:


Ja minä sain toivomani pehmeän punaisen pilkullisen aamutakin kirpputoreilta löytämieni froteetakkien kaveriksi:


Kyllä tontut tietävät hyvin minun maun muutenkin. Nämä keittiöpyyhkeet ovat niin mieluisat:


Veljeni ja hänen vaimo eivät olisi voineet hienompaa lahjaa minulle löytää! Ihastuttava iso peltinen sopivan ränsistynyt laatikko:


Lahjoja tuli taas ihan liikaa, mutta ihania kaikki. Täytyy taas ensi vuoden alussa alkaa katsoa kriittisesti kaappeja läpi ja suunnata välillä kirpputoreille myymään.

Joulu on mennyt mukavasti, vaikkakin itse olen melkoisen mielialamyrskyn valloissa. Välillä itkettää niin paljon ja toisina hetkinä olen yhtä hymyä. Vauva on kaksi yötä valvottanut hieman enemmän ja se herkistää. Mutta tämä kuuluu asiaan.

Ihanaa joulua kaikille!

perjantai 21. joulukuuta 2012

Tuhinaa nallemakuupussissa

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä se sitten viimein tapahtui. Toinen lapsemme syntyi vauhdikkaasti. Synnytys ei olisi voinut paremmin mennä! Lapsiveden menosta kesti 40 minuuttia kun pääsimme sairaalaan ja synnytyssalissa ehdin olla vain tunnin, kun jo ennen virallista syntymäaikaa huuteleva poika saapui maailmaan. Olo on uskomattoman onnellinen.

Olin jo hieman turhautunut, kun raskaus meni lasketun ajan yli ja olin kuukauden päivät tuntenut supistuksia. Perjantaina kävin oikein pitkällä shoppailureissulla toiveikkaana, että vauva haluaisi jo syntyä.

Minulla oli ihan mieletön tuuri ja löysin pienokaiselle kauan haaveilemani nallemakuupussin, joka on ollut 70-luvun loppupuolella äitiyspakkauksessa. Makuupussi löytyi Hakaniemen Fidasta ja hinta oli vain 4,50 e. Näistä joutuu maksamaan hirveitä hintoja mm Huutonetissä. Nyt meidän pieni tonttu tuhisee siinä tyytyväisenä.


Kippiskierros oli muutenkin perjantaina erittäin mieluinen. Sörnäisten Fidasta löysin ihanan soittorasian vauvalle 1,50 e:


Sörnäisten Fidassa tuli vastaan myös tällainen w.germany kumieläin. Näitä olen keräillyt aika kasan taaperon leikkeihin. Näitä on pyörillä, ja myös sellaisia, jotka matkustavat junan vaunujen kyydissä. Tämä karhu maksoi vain 0,50 e:


Ihanaa oli saada vauva kotiin ennen joulua. Aiomme viettää kotona rauhallisen joulun läheisten sukulaisten kanssa. Eniten joululta odotan kiireettömyyttä ja hyvää ruokaa. Ja kyllä meille joulupukki tulee myös. Taapero sitä jo vähän odotteleekin.

Avopuolisolleni tekemä teejoulukalenteri toimii nyt meille tulleiden joulukorttien "pyykkinaruna".


Enää kolme yötä jouluun! Nyt keskityn vauvan hoitoon ja kodin joulutunnelman luomiseen.






tiistai 11. joulukuuta 2012

Värikäs kangaslokerikko

Koska vauva ei halua syntyä vielä hyytävän talven keskelle, sain mummon ja vaarin tarjoaman lapsenhoitoavun turvin tänään omaa aikaa ja ompelin tämän projektin loppuun. Tarkoitus oli saada lastenhuoneeseen leluille lisää säilytyspaikkoja ja itselläni on ollut kangaslokerikko lapsuuden huoneen seinällä.

Taskuista tuli vähän epäkäytännöllisen kokoiset, mutta pienille leluille nuo on sopivat. Käytin taskuissa a4 kokoista paperia kaavana ja eipä ne  ihan symmetrisen kokoisia ole, koska  en kestä yhtään työskennellä viivottimen tarkkuudella. Kankaat ja rima ovat kierrätettyjä, punaista juuttinarua olen ostanut uutena.


 



sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Pöllöjä

Olen ollut väsynyt ja kiukkuinen monta päivää. Ylihuomenna on laskettu aika ja pahoin pelkään, ettei vauva sittenkään ole halukas syntymään. Tämä viikko on ollut erityisen hankala, mutta yritän taas keskittyä positiivisiin asioihin. Tänään lähdin hetkeksi hengähtämään perheen keskuudesta kotimme lähelle Kääntöpaikalle, jossa tänään järjestettiin jouluiset käsityömyyjäiset. Pieni hengähdyshetki piristi ja sain myyjäisistä pari hauskaa ideaa, jotka toteutan toivottavasti ennen joulua.

Myyjäisissä olisi ollut paljon ihanaa ostettavaa, mutta hilitsin itseäni jonkun verran. Näitä silityskuvia en tosin voinut vastustaa, kun maksoivatkin vain euron kappale:



Ostin myös mustaan pipooni piristystä. Tarvitsen kärsivällisen opettajan, koska olisi hauska oppia tekemään itsekin näitä  kukkasia:


Ompelukoneeni uhkasi hajota eilen ja uskomatonta kyllä, sain sen itse tänään korjattua. Ehkä alkuviikosta saan seuraavan projektin valmiiksi. Taapero täytti kuluneella viikolla kaksi vuotta ja jatkuvasti kasvavan lelumäärän takia innostuin ompelemaan lastenhuoneeseen lisää säilytysratkaisuja. Siitä kirjoitan enemmän sitten alkuviikosta, jos vauva ei päätä tulla ajallaan.


sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Joulukuusen koristeita

Rakastan värejä ja minusta kaikki värit sopivat myös jouluun. Olen viime aikoina pieninä vapaahetkinä näpertänyt joulupalloja. Kangasvarastoon on kankaiden lisäksi kertynyt myös paljon muuta materiaalia askartelua varten. Kirpputorit ovat materiaaleja pullollaan ja esimerkiksi rihkamakoruista voi tehdä erilaisia koristeita.

Meidän joulukuuseen päätyy tänä vuonna minun tekemiä joulupalloja ja sydämiä yhdessä kirpputoreilta löytämieni perinteisten joulupallojen rinnalle. Joulukoristeet eivät kirppiksillä paljoa maksa. Isommat hilekoristeiset pallot ostin Vastuunkantajien kirppikseltä 0,10 senttiä kappale ja pienet punaiset pallot löytyivät Samaria-shopista hintaan 0,05 senttiä kappale.


Joulupallot teen leikkaamalla kankaista suikaleita, kieputan niitä massapallojen ympärille ja laitan vähän liimaa. Lopuksi kieputan kirpputorilta löytämääni kullanäväristä lankaa ympärille ja jätän siitä pienen ripustuslenkin. Sydämet olen ommellut ompelukoneella ja laitoin ihan vähän vanua täytteeksi. Käytin ompelukoneen koristetikkausominaisuuksia hyödyksi. Näitä tulee varmaan vielä näperreltyä jouluaattoon saakka, koska tekeminen on niin huoletonta.

Vaikka pidän myös perinteisistä joulukoristeista, niin kultaisten ja hopeisten koristenauhojen sijaan meidän kuusi saa ympärilleen noin viisi metriä pitkän värikkään puuhelminauhan. Puuhelmiä minulle on kertynyt vuosien mittaan aika lailla, suurin osa kirpputoreilta ja osa on purettu kaulakoruista. Parsinneulan avulla pujottelin helmet juuttinaruun ja lopuksi solmin päihin ripustuslenkit.


Helmikoristeen alla näkyvä kangas on kirpputorilöytö Kannelmäen Ainosta, hinta oli 3 euroa.

Kuvaan jouluna meidän kuusen nämä koristeet yllä, pääsevät paremmin sitten esille.

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Naisen eurolla

Tässä on kirpputorilöytöjäni viikon sisällä, jotka maksoivat yhteensä 80 senttiä:


Nämä lapsuuteni kirjat maksoivat 0,10 senttiä kappale Olarin kirppiksellä. Näitä olen etsinyt!


Tiikerimuki (Staffordshire Potteries) 0,10 senttiä ja sydänlasi 0,40 senttiä löytyivät Malminkartanon Horisontti -kirpputorilta.

Sydänlaseja olen etsinyt juhlalasikokoelmaani. Näissä kuviollisissa laseissa on se huono puoli, että kuviot eivät kestä konepesua. Siksi meillä niitä käytetäänkin lähinnä juhlissa. Odotan kauhulla sitä päivää, kun taapero oppii avaamaan vitriinin oven, jossa laseja säilytän. Täytyy hankkia lukko pikaisesti!




perjantai 23. marraskuuta 2012

Mummo Mylläkkäpäivillä

Retrokankaisiin en taida kyllästyä ikinä. Fida hinnoittelee ns. retron (etenkin kankaat) melko korkeisiin hintoihin, joten Fidan Mylläkkäpäivät ovat parasta aikaa tehdä hieman edullisempia löytöjä, koska silloin kaikista tuotteista saa -50 % alennuksen. Tosin alennuspäivillä Fidoissa käy hirveä kuhina. Itse en viime viikon mylläköistä löytänyt kuin kauniin punaisen joulukuusen jalan, mutta taaperon mummo onnistui kartuttamaan kangasvarastoani näillä:


Tämä jouluinen kangas pääsee parvekkeen ruokapöydän joululiinaksi. Kangas on uudenveroinen ja hinta oli 4 euroa.


Myös tämä vihreä pyöreä pöytäliina pääsee parvekkeelle pienen pöydän somistukseksi, hinta oli 4,25 e.


Ja tämä ihana kukkakangas tuo mieleen muistoja omasta mummolasta. Se jää vielä kaappiin odottelemaan inspiraatiota. Hinta oli Mylläkkäpäivillä 2,50 e.

Täytyy kyllä antaa tunnustusta mummolle! Hän on jo erinomaisesti oppinut tekemään löytöjä minun makuuni. Olen ahkerasti yrittänyt kouluttaa myös  muita sukulaisia, ja usein tavarat kierrätetäänkin ensin minun nähtäväksi, ennen kuin annan luvan laittaa niitä eteenpäin.


maanantai 19. marraskuuta 2012

Pena ja punainen postilaatikko

Sunnuntaina järjestetyltä Kääntöpaikan kirpputorilta jäi  liikaa tavaraa myymättä, joita en halunnut enää säilöä nurkissamme. Niinpä kävin tänään Kyläsaaren Kierrätyskeskuksessa lahjoittamassa niitä eteenpäin.  Huomasin Kierrätyskeskuksen ulkopihalla ihanan peltisen postilaatikon. Hintaa sain ehdottaa itse ja postilaatikko lähti mukaani 4 eurolla. Mitä kaikkea kivaa tässä sitten voikin säilytellä...


Postilaatikko täytyi käydä maksamassa ihan sisällä saakka ja samalla katsoin pikaisesti, että onko siellä mitään pelastamisen arvoista. No leluosastolla tuli vastaan lapsuudesta tuttu Pena apina. Parhaalla lapsuusajan ystävälläni oli tällainen Pena niminen, ja se oli hänen rakkain lelunsa. Tuli heti paljon muistoja mieleen! Taitaa Pena olla  vieläkin hänellä tallessa, täytyykin tarkistaa! Apina maksoi euron.


Askarteluosastolla tein tapettilöytöjä eurolla. Lasten tapettipalat ovat kooltaan noin metrin mittaisia ja ostin näitä kolme. Tämä taitaa olla Liisa Ihmemaassa sadusta ja kuvissa on hauskoja yksityiskohtia. Taidamme tarvita kohta toisen lastenhuoneen, että saan jatkossakin kirpputorilöytöni sinne esille...



Taaperolle löytyi myös pieni kirahvinaulakko edullisesti 0,20 e:


Ja itselleni  kortteja keittiön sisustukseen 0,10 e kpl:


Täytyy myöntää, että vaikka olen viime aikoina laittanut ahkerasti tavaroita kiertoon, niin kyllä uusia löytöjä on tullut myös kotiin aika lailla. Viime viikolla Kyläsaaren kierrätyskeskuksesta löytyi iso Aarikan peltitarjotin edullisesti 2 e:


Sörnäisten Fidasta pelastin vanhan nuhjuisen lelutiikerin (2 e), jonka pesin koneessa ja sain siitä vielä ihan kelpo yksilön kirjahyllyn lelukokoelmaan:


Eilen Kääntöpaikan kirpputorilta kirjahyllykokoelmaan löytyi yksi kewpie nukke lisää (2 e):



Kääntöpaikan kirpputorilta mukaan tarttui vielä värikäs pannualunen (0,50 e):


Ja tämä helmi tulee ilahduttamaan keittiömme sisustusta (0,50 e Kääntöpaikan kirppikseltä):


Pula-ajan ruoka-ohjeet vuodelta 1943 ovat varmasti tuttuja esimerkiksi omille isovanhemmilleni:





torstai 15. marraskuuta 2012

Valoa pimeään

Parveke on ollut ilman valaistusta ja koska tämä pimeys käy voimille, annoin itselleni luvan hankkia jouluvalot. Parveke tuntuu heti paljon houkuttelevammalta!




Minusta tuli toissayönä täti ja se tuo eniten valoa tähän marraskuuhun! Pienokainen ei millään olisi halunnut tulla kylmään ja pimeään maailmaan, äidin mahassa oli niin mukava olla. Pääsin heti eilen ihastelemaan suvun uutta jäsentä. Mikään ei ole tärkeämpää tässä elämässä kuin rakkaat läheiset ihmiset!




maanantai 12. marraskuuta 2012

Teen ystävän joulukalenteri

Eilen juhlittiin isänpäivää. Meillä oli hyvin perinteinen ohjelma, kävimme ravintolassa syömässä ja joimme kakkukahvit kotona. Mies sai lahjaksi pari toivomaansa kirjaa.


 Lisäksi askartelin hänelle oman teen ystävän joulukalenterin:


Idean sain Ruohonjuuressa myytävistä teekalentereista. Pakkaus niissä on vaan kovin tylsä, joten ripustin teepussit numeroiduilla pyykkipojilla (Kampin Tiger 2 e / pkt) naruun ja laitoin seinälle. Ja koska mieheni vastaa meillä pääosin ruokapuolesta, heräteostoksena Kädentaitomessuilta tarttui yhteen pakettiin kasa mausteita lasiputkiloissa. Nämä ovat mielestäni mukavan näköisiä keittiössä:


Syy miksi minä en vastaa ruokapuolesta, tai pidä esimerkiksi ruokablogia on, että olen yksinkertaisesti toivoton tunari keittiössä. Jos en seuraa tarkasti ohjeita, epäonnistun varmasti. Toissa vuonna isänpäiväkakkumme maistui valkosipulille. Tänä vuonna otin varman päälle ja kasasin amatööritaidoillani valmiista marenkipohjista, rahkasta, kermavaahdosta, marjoista ja kinuskikastikkeesta kakun. Ulkonäkö ei ehkä vakuuta, mutta tuolla sokerimäärällä ei voi epäonnistua:


Ravintolareissulla kävelimme taaperon tuttipuun ohi. Lehdet ovat jo pudonneet, mutta tutit olivat tallella:


Viime viikon isänpäiväostokset otti niin koville, että jouduin käymään Kättärillä päivystyksessä. Supistuksia tuli reippaasti ja ne ovat nyt jatkuneet päivittäin. Vauva on lähtövalmiina, mutta kyllä tässä saattaa vielä mennä...