Kävelyllä meren rannalla

Tänään koitti viimein päivä, jolloin taaperon on aika luopua tuteista. Nämä rituaalit vain täytyy tehdä ennen pienen sisaruksen syntymää. Tämä taitaa olla äidille yhtä vaikeaa, kuin taaperolle. Miksi en voinut tehdä tätä jo aikaisemmin! Viime kesänä Kööpenhaminassa yhden parkkipaikkakirpputorin vieressä oli ihana puisto, jossa vastaan tuli tällainen puu:

                 

Mielestäni tämä on aika hellyyttävä tapa luopua tuteista. Puun luona näimme, kun yksi taapero kävi tervehtimässä omaa tuttiaan kävelyllä äitinsä ja isänsä kanssa. Meidän perhe teki tänään kävelyn meren rannalle. Olimme taaperolle kertoneet, että tänään viedään tutit oravavauvoille. Ja sinne ne jäivät tuulessa heilumaan:

Taapero luovutti tutit vähän haikean oloisena, mutta ilahtui kovasti, kun oravat olivat jättäneet hänelle paloauton lahjaksi puun juurelle.

Kävelymme sai jatkua ilman suuria tunteenpurkauksia. Välillä taapero vilkutti taakseen ja huusi "heihei tutit!" Olihan tämä kaunis paikka jättää niille jäähyväiset.

Kävelyreitillä tuli vastaan myös Arabian itsepalvelukahvila. Ihana ja sydäntä lämmittävä idea!

 Taaperon vaatetus sattui sopimaan hyvin maisemaan.

Laitan lopuksi vielä kuvan ihanasta päivänvarjolöydöstäni viime kesältä. Eräs tyttö myi tämän kauniin varjon minulle viime kesänä Kallion puistokirppiksellä. Se on yksi parhaista kirpputoreista, mitä tiedän. Tämä varjo koristaa parvekettamme ja retkillä se toimii aurinkosuojana. Värit ovat täydelliset!

Tätä kirjoittaessani taapero nukkuu ensimmäisiä päiväuniaan ilman tuttia. Kaksi unikaveria riitti korvikkeeksi ja uni tuli nopeasti. Saa nähdä miten ilta menee..
Kirpputoreja olen kiertänyt taas liikaa tällä viikolla. Täytyy tehdä seuraavaksi kirppislöydöistä pieni juttu. Ihanaa lauantaita!