Pena ja punainen postilaatikko

Sunnuntaina järjestetyltä Kääntöpaikan kirpputorilta jäi  liikaa tavaraa myymättä, joita en halunnut enää säilöä nurkissamme. Niinpä kävin tänään Kyläsaaren Kierrätyskeskuksessa lahjoittamassa niitä eteenpäin.  Huomasin Kierrätyskeskuksen ulkopihalla ihanan peltisen postilaatikon. Hintaa sain ehdottaa itse ja postilaatikko lähti mukaani 4 eurolla. Mitä kaikkea kivaa tässä sitten voikin säilytellä...

Postilaatikko täytyi käydä maksamassa ihan sisällä saakka ja samalla katsoin pikaisesti, että onko siellä mitään pelastamisen arvoista. No leluosastolla tuli vastaan lapsuudesta tuttu Pena apina. Parhaalla lapsuusajan ystävälläni oli tällainen Pena niminen, ja se oli hänen rakkain lelunsa. Tuli heti paljon muistoja mieleen! Taitaa Pena olla  vieläkin hänellä tallessa, täytyykin tarkistaa! Apina maksoi euron.

Askarteluosastolla tein tapettilöytöjä eurolla. Lasten tapettipalat ovat kooltaan noin metrin mittaisia ja ostin näitä kolme. Tämä taitaa olla Liisa Ihmemaassa sadusta ja kuvissa on hauskoja yksityiskohtia. Taidamme tarvita kohta toisen lastenhuoneen, että saan jatkossakin kirpputorilöytöni sinne esille...

Taaperolle löytyi myös pieni kirahvinaulakko edullisesti 0,20 e:

Ja itselleni  kortteja keittiön sisustukseen 0,10 e kpl:

Täytyy myöntää, että vaikka olen viime aikoina laittanut ahkerasti tavaroita kiertoon, niin kyllä uusia löytöjä on tullut myös kotiin aika lailla. Viime viikolla Kyläsaaren kierrätyskeskuksesta löytyi iso Aarikan peltitarjotin edullisesti 2 e:

Sörnäisten Fidasta pelastin vanhan nuhjuisen lelutiikerin (2 e), jonka pesin koneessa ja sain siitä vielä ihan kelpo yksilön kirjahyllyn lelukokoelmaan:

Eilen Kääntöpaikan kirpputorilta kirjahyllykokoelmaan löytyi yksi kewpie nukke lisää (2 e):

Kääntöpaikan kirpputorilta mukaan tarttui vielä värikäs pannualunen (0,50 e):

Ja tämä helmi tulee ilahduttamaan keittiömme sisustusta (0,50 e Kääntöpaikan kirppikseltä):

Pula-ajan ruoka-ohjeet vuodelta 1943 ovat varmasti tuttuja esimerkiksi omille isovanhemmilleni:

Valoa pimeään

Parveke on ollut ilman valaistusta ja koska tämä pimeys käy voimille, annoin itselleni luvan hankkia jouluvalot. Parveke tuntuu heti paljon houkuttelevammalta!

 

Minusta tuli toissayönä täti ja se tuo eniten valoa tähän marraskuuhun! Pienokainen ei millään olisi halunnut tulla kylmään ja pimeään maailmaan, äidin mahassa oli niin mukava olla. Pääsin heti eilen ihastelemaan suvun uutta jäsentä. Mikään ei ole tärkeämpää tässä elämässä kuin rakkaat läheiset ihmiset!

Teen ystävän joulukalenteri

Eilen juhlittiin isänpäivää. Meillä oli hyvin perinteinen ohjelma, kävimme ravintolassa syömässä ja joimme kakkukahvit kotona. Mies sai lahjaksi pari toivomaansa kirjaa.

 Lisäksi askartelin hänelle oman teen ystävän joulukalenterin:

Idean sain Ruohonjuuressa myytävistä teekalentereista. Pakkaus niissä on vaan kovin tylsä, joten ripustin teepussit numeroiduilla pyykkipojilla (Kampin Tiger 2 e / pkt) naruun ja laitoin seinälle. Ja koska mieheni vastaa meillä pääosin ruokapuolesta, heräteostoksena Kädentaitomessuilta tarttui yhteen pakettiin kasa mausteita lasiputkiloissa. Nämä ovat mielestäni mukavan näköisiä keittiössä:

Syy miksi minä en vastaa ruokapuolesta, tai pidä esimerkiksi ruokablogia on, että olen yksinkertaisesti toivoton tunari keittiössä. Jos en seuraa tarkasti ohjeita, epäonnistun varmasti. Toissa vuonna isänpäiväkakkumme maistui valkosipulille. Tänä vuonna otin varman päälle ja kasasin amatööritaidoillani valmiista marenkipohjista, rahkasta, kermavaahdosta, marjoista ja kinuskikastikkeesta kakun. Ulkonäkö ei ehkä vakuuta, mutta tuolla sokerimäärällä ei voi epäonnistua:

Ravintolareissulla kävelimme taaperon tuttipuun ohi. Lehdet ovat jo pudonneet, mutta tutit olivat tallella:

Viime viikon isänpäiväostokset otti niin koville, että jouduin käymään Kättärillä päivystyksessä. Supistuksia tuli reippaasti ja ne ovat nyt jatkuneet päivittäin. Vauva on lähtövalmiina, mutta kyllä tässä saattaa vielä mennä...

Numeroita etsimässä

Kävin eilen Kädentaitomessuilla Helsingin Messukeskuksessa (jatkuvat vielä huomiseen sunnuntaihin). Ajattelin, että sieltä löydän kivat valmiit numerot tekemääni tulitikkuaskikalenteriin. Ei löytynyt sopivia numeroita, mutta muuta pientä kylläkin...

Keittiöön löytyi jälleen uusi keittiöpyyhe, vain 2 e. Lisäksi äitini osti meille tuon pienen punaisen lävikön, niitä sai kaksi 5 eurolla. Peltinen leipälaatikko kotiutui jokin aika sitten huutonetin kautta meille ja se sopii täydellisesti keittiöömme.

Minimuffinsivuokia oli pakkauksessa 80 kpl ja paketti maksoi 4 euroa. Lisäksi nuo pienet konvehtivuoat olivat niin hellyyttäviä (4 e paketti), että nyt täytyy sitten etsiä hyvä resepti, niin pääsen niitä käyttämään. Siihen saakka vuoat saavat koristaa keittiötä Riihimäen lasin keittiötölkissä:

Pienet suloiset piparkakkumuotit 1,50 e kpl:

Kylpyhuoneeseen pyyhekyltit 2 e kpl:

Ja kyltit sopivat muutenkin Berliinistä löytyneiden kaakelitarrojen kanssa kylppärin väreihin. Noita kaakelitarroja kun löytäisin jostain lisää....

Numeroita ei muuten löytynyt, paitsi tällaista numeroteippiä. Ja myös pilkullista teippiä sekä kanelitankoja jouluaskarteluihin:

Päädyin kuitenkin käyttämään joulukalenterissa Kampin Tigerista eurolla ostamiani sydäntarroja. Näissä on se ongelma, että tuskin pysyvät kovin kauaa kiinni, joten täytyy varmaan  laittaa liimaa. Muuten tämän joulukalenterin tekeminen oli aika nopeaa ja mukavaa puuhaa, mutta en ole kauhean tyytyväinen tuohon loppuasetelmaan. Isompi taustapahvi olisi mahdollistanut kauniimman asettelun, mutta ihan säilytyssyistä päädyin tällaiseen ratkaisuun. On siinä taas ainakin värejä! Ja tuo taustalevyn päälle liimattu tapetti on ostettu viime kesänä Kööpenhaminasta ihanasta kaupasta nimeltä Prik. Suosittelen kauppaa lapsenmielisille retrolelujen ystäville!

Apinoita ja muita

Heti äitiyslomani alkuun kiikutin viikoksi lastenvaatteita ja leluja Vekarakirppikselle myyntiin. Vekarakirppis on loistava paikka myydä turvallisesti ylimääräiset lastentarvikkeet pois. Pöytävuokra on 37 euroa viikolta, mutta jos et saa pöydän hintaa tienattua myynnilläsi, et myöskään joudu maksamaan erotusta.

Itselläni ei ollut mitään kovin kivoja juttuja myyntiin, koska säästelen parhaimpia vielä uudelle vauvalle. Silti jäin muutaman kympin voitolle. Tai miten sen nyt ottaa, kun käy joka päivä järjestelemässä pöytää ja samalla vilkuilee muiden tavarat läpi....

Tuleva vauvahan hukkuu jo vaatteisiin, mutta tuo retro Tutan tuttikuvioinen myssy oli pakko saada ja nuo froteehousut.... no housuja tarvitaan aina. Uudenveroinen vauvanpeitto maksoi 3 e. Eläinystävämme kirja on vanhempaa tuotantoa ja vetosi minuun taas kuvituksella...

Aikaisemmin Fidasta löytämälleni monchhichi apinalle löytyi tyttöystävä ja lapsi yhteensä 7 e:

Vaatteet joita en saanut kaupaksi Vekarassa vein lahjoituksena Samaria-shoppiin ja Sörnäisten Fidaan. Fidaan meno oli taas virhe, koska vaikka ihan pikaisesti vaan katselin, en näitä voinut sinne jättää:

Muppettien Ernie, no sehän nyt vaan sopii lastenhuoneeseen...

FisherPricen vanhaa koiraa olenkin vähän kaipaillut kokoelmiini, mutta tuo oli kyllä aika huonossa kunnossa, maksoin siitä 4 euroa. Tämä ei pääse lasten leikkeihin, vaan pölyttyy minun silmänilona kirjahyllyssä.

Fidassa oli paljon kalenteripyyhkeitä, mutta pelastin vain vuoden 2007, koska ihastuin tuohon kuvitukseen ja vuosi on siitä erityinen minulle, että aloimme silloin seurustella avopuolisoni kanssa. Kalenteripyyhe pääsee ihan käyttöön yhdessä Mausteet-keittiöpyyhkeen kanssa. Kukkakangaspala jää odottelemaan vielä ompeluinspiraatiota:

Viikon päästä sunnuntaina (18.11. kello 10-14.00) menen kirppikselle Kääntöpaikalle  myymään lisää meidän ylimääräisiä tavaroita, niin saan taas hyvän syyn täyttää tyhjentyneitä kaappeja. Olen parantumaton hamsteri...

 

Pieni joulu ja käsityökirppis

Vietimme lauantaina pikkujoulua perheen kesken. Innostuin perjantaina tekemään piparitaikinan valmiiksi ja lauantaina taaperon kanssa leivottiin, tosin hän keskittyi lähinnä syömään taikinaa. Alakuvassa näkyy myös pienen oma taidonnäyte.

Ostin meille sypressin, jonka taapero sai koristella. Hieno uusi Marimekon tonttulakki löytyi Vekarakirppikseltä hintaan 4 e.

Laatikoita ei jaksettu vielä itse tehdä, mutta kaupan laatikot maistuivat kyllä hyviltä vuoden tauon jälkeen.

Sunnuntaina nukuimme ennätyksellisesti melkein yhdeksään saakka. Taapero lähti aamupäivällä mummon ja vaarin kanssa Ammuun levynjulkistus keikalle Malmitaloon ja minä suuntasin Kumpulan Kylätilaan (Intiankatu 31, 00560 Hki) käsityökirppikselle. Huomasin kirpputorin mainoksen facebookista, enkä voinut vastustaa, vaikka mitään en tarvitse! Ja sieltähän löytyi kaikenlaista.

Pelastin pieniä kangastilkkuja yhteensä 1,50 e:

Ostin myös vähän suurempia kangaspaloja, mm tuota oikealla olevaa Finlaysonin Seija Ranttilan suunnittelemaa kangasta on yli kaksi metriä. Kankaat ovat aivan uudenveroisia. Näistä maksoin yhteensä 7 euroa:

Ja tämä Seija Ranttilan tikattu vanutäytteinen kangaspala maksoi vain euron. Sain heti vision, että tästä tulee makoilualusta joululahjaksi vauvalle. Vielä kun olisi aikaa toteuttaa se...

Ostin myös vähän nappeja ja muuta pientä askartelumateriaalia, yhteensä 2 e:

Tuo ja vie -pöydästä mukaani tarttui vielä pieniä juttuja, jotka aion hyödyntää joulukoristelusuunnitelmissani:

Minulla on pää täynnä ideoita ja huone täynnä materiaaleja niiden toteuttamiseen. Aikaa vaan ei ole tarpeeksi, ja kohta sitä on entistä vähemmän. Mutta pelkkä suunnitteleminenkin on kyllä hauskaa. Saa nähdä, mitä ehdin vielä toteuttaa ennen vauvan syntymää.

Toivottavasti tämä käsityökirppis saa jatkoa! Tapahtuman toteutti Käsityökirput vapaaehtoisvoimin. Muuta en osaa järjestäjätahosta kertoa, kuin että heidät löytää ainakin facebookista Käsityökirput nimellä.

Elä jokainen, jokainen hetki!

Minulla oli läksiäiset keskiviikkona töissä. Haikein mielin jätin yhden vaiheen elämästä taakse. Toisaalta edessä on uusia seikkailuja ja rakastan tunnetta, kun ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Maailma odottaa avoimena! Työkaverini ovat aivan ihania ja muistivat minua monin tavoin. Läksiäiskortissani oli runo:

Lisäksi minulle laulettiin ja söimme ihanaa suklaakakkua! Sain mieltä lämmittäviä lahjoja, kuten kaksi lahjakorttia sekä kauniin orkidean.

Työparini lahjoitti minulle ihanan retrokankaasta ommellun pikkulaukun. Pikkulaukun sisältä löytyi selviytymispullo, jossa on sisällä hiekkaa. Olen tämän raskauden aikana useaan otteeseen haaveillut ääneen hiekan syömisestä. Kaikkea raskaus voi teettää!

Yksi työkaverini antoi minulle vielä Vauva-lehden lukemiseksi ensimmäisille lomapäiville.Itse annoin heille netistä löytämäni motivaatiovalaan. Motivaatiovalas kannustaa aina silloin, kun tuntuu että työvire on hukassa :) Jokainen voi printata oman motivaatiovalaansa osoitteesta http://motivaatiovalas.com/.

Nyt odottelen "onnellisesti päättyviä seikkailuja, hyvin nukuttaja öitä ja iloisella odotuksella alkavia aamuja."
Lämmin kiitos kaikille työkavereilleni!